lauantai 16. marraskuuta 2019

Kelo synnytysraportti

No niin, tässä nyt vielä vähän tarinaa, että miten se torstai-perjantai menikään ja miksi olen väsynyt.

Torstaina aamusta Kelo alkoi olla levoton sen jälkeen kun sen joskus viideltä käytin pissalla ja se sitten jatkui tuonne noin kuuteen, jolloin valahti vesiä ja alkoi voimakkaammat supistukset. Parissa tunnissa ei ollut mitään edistystä, ja supistukset olivat oikeastaan myös vähentyneet reippaasti, joten ajattelin, että josko varmuudeksi soitan eläinlääkärille, että pitäisikö katsoa, että kaikki on ok. Ajeltiin päivystykseen ja tarkastettiin ultralla, että pennut ovat elossa (olivat) ja sitten katsottiin vielä röntgenkuvakin, että montako niitä nyt onkaan (5) ja samalla näkyi, että kukaan ei ole vielä edes lähellä synnytyskanavaa tulossa. Päätettiin eläinlääkärin kanssa yhteistuumin, että ei kannata turhaan hätiköidä leikkaukseen, vaan palasimme kotiin katsomaan ja odottelemaan rauhassa. 

Siinä sitten saikin jonkun aikaa odotella, mutta puolen yön jälkeen supistukset alkoivat taas voimistua ja yhden jälkeen tunnustelin synnytyskanavaa ja siellä oli pentu ihan tulossa takajalat edellä, mutta ei kuitenkaan mahtunut ulos asti. Pikkuhiljaa sitä sitten yhteisvoimin saatiin ulospäin ja lopulta kokonaan syntymään (365 g uros) ja lopulta virkoamaan eloon, mutta kyllähän se oli tosi tiukassa ja en tiedä olisiko se sieltä yksinään putkahtanut koskaan.  Lähes heti ensimmäisen perään syntyikin toinen uros (390 g) ihan sujuvasti, siitä alle tunnin päästä narttu (340 g), tästä n. parin tunnin päästä kolmas uros (376 g) ja viimeisenä n. 5.50 toinen narttu (407 g). Loput syntymät olivat ihan normaaleja ilman ongelmia ja Kelo hoiti kaiken hienosti itse ja on muutenkin erinomainen emo. Valitettavasti ensimmäisenä syntyneellä uroksella oli varmaankinvaikean synnytyksen tuoksinassa vahingoittunut toinen takajalka ja se jouduttiin perjantai-iltana lopettamaan, kun eläinlääkäri antoi huonon paranemisennusteen. Kasvattamisen varjopuolia, se olikin ensimmäinen lopetettu kasvattini ylipäätään.


Nyt pentulaatikossa on kaikki hyvin ja kaikilla pennuilla on painot lähteneet hyvin nousemaan.

Tässä tänään otetut yksilökuvat.

Uros 1




Narttu 1




 Uros 2



Narttu 2



perjantai 15. marraskuuta 2019

Kelon ja Epun pennut maailmassa

Kelo synnytti 3 urosta ja 2 narttua viime yön aikana (01-06), joten lisäinfoa kirjoittelen kunhan jaksan ja olen nukkunut vähän enemmän kuin pari tuntia.




lauantai 19. lokakuuta 2019

7-viikkoiset Hoot

Hiekka eli nykyisin Välkky lähti ensimmäisenä heti 7-viikkoiseksi tultuaan kohti Raahea ja uutta arkeaan. Hienosti siellä heti on kaikki sujunutkin, tässä kuvat vielä ennen lähtöä!




Alkuviikosta kävimme pentujen ja isojen koirien kanssa pari kertaa ulkoilemassa uusissa maastoissa ja molemmat kulkivat oikein reippaasti jengin matkassa. Perjantaina Hieta eli nykyisin Vyöti lähti myös uuteen sijoituskotiinsa tähän Ouluun heti aloittaen lappalaiskoirien hallivuorolta uuden arkensa reippaasti! Hyvin sielläkin oli kotiutuminen jo muutenkin sujunut.
 

 

Hiesu meitä viihdyttää vielä pari viikkoa ennen kuin lähtee uuteen kotiinsa Iihin, on toisaalta aika ihana elää vielä hetki pentuarkea, varsinkin näin älyttömän mukavan ja rohkean pennun kanssa.






tiistai 15. lokakuuta 2019

Kelo plussasi vai miten se olikaan!

Koirille kun ei ole raskaustestejä (kai..) vielä kehitetty, niin Kelo kävi ultrassa tänään Helsingissä ja kyllähän siellä monta pientä koiranalkua kuulemma pötkötteli! 5-6 oli ultraajan arvio, mutta voi olla enemmänkin. Saas nähdä jatkaako seiskalinjaa emonsa ja mummonsa tassunjäljissä. Kuukauden kuluttua onkin jo laskettu aika, nopeasti tämä aika rientää.

kuva: Jonna Silvennoinen