keskiviikko 6. joulukuuta 2006

Huomenna taas paluu itsenäiseen arkeen..


Lauantaina Tiina kävi Mustin ja Jaavan kanssa meillä lenkkeilemässä. Kierreltiin siellä sun täällä, suunnilleen puolet irti ja puolet hihnassa. Pojat oli rakastuneita Minkaan, mut nyt tänään Amiakaan ei kiinnosta enää yhtään Minka, joten taitavat olla vihdoin juoksujen ilot ohi meiltä kaikilta. Joten ehkä vois taas harkita tokoilujen sun muiden herättelyjä koirien mieliin takaisin pikkuhiljaa.

Tänään käytiin iltalenkillä metsässä tallustamassa ja koirat löysi jotain ällöttävää ja pahanhajuista jostain ja Minka kävi kieriskelemässä tietenkin.. Neito pääsi sitten myös suihkuun, mutta vieno hajun tuoksahdus täällä vielä pyörii ympärillä. Ja Ami irvisteli Minkalle portaissa :O No tää johtui oikeasti siitä kun kielsin Amia ottamasta Jaden luuta lattialta mukaansa, niin se varmisteli sitten ettei Minkakaan vahingossa koskekaan siihen, kun hänkään ei saanut. Jaden kanssa on tullut vain piiloteltua luuta sun muuta, porukat hoitaneet sen lenkitykset hyvin sujuvasti :)

Mutta huomenna tosiaan paluu vielä reiluksi viikoksi Muurlaan. Mutta onneksi pääsee ajelemaan itse autolla niin pääsee rivakkaan eikä tarvii vaivata ketään muuta. Mutta sitten alkaakin joululoma ja monta viikkoa Ristiinassa! Eli on lenkkikavereita ja ei tarvii koko ajan olla hihnat kourassa ja voi ajella autolla sinne sun tänne ja jos tulis vielä sitä luntakin niin asiat ois vielä paremmin. :D

Valokuvia tuli otettua oikeastaan vain filmille, mut muutama digiräpsykin tuli napsittua lauantailta, laitetaas tännekin nyt vaikka joku elokuiselta lämpimältä illalta vaikuttava joulukuinen auringonlaskuotos.
 serkukset Ami ja Jaava - sekä kaunis vino horisontti

sunnuntai 26. marraskuuta 2006

Flirttiä

Minka parhaissa päivissään kävi tänään ulkoilemassa Pihkan, Hehkun, Soihdun ja Tuhkan kanssa. Tuhka-sedän kanssa ois ollut kauhean kiva tehdä lapsia, mut ilkeät omistajat sanoivat aina pahasti kun vähän vaan häntää käänsi tai nuuhkaisi.. Joten Minks otti ilon irti nauttimalla sitten Pihkan kanssa turvaseksin riemuista. Vuoron perään toinen päällä ja toinen alla ne aina siirtyivät muutaman kymmentä metriä ja ottivat taas uusiksi.. Oli siis oikein rattoisaa ulkoilla. Ami pääsi sitten jälkeen päin yksin lenkille ja se vaan yritti kaihoisasti pohtia et missä se Minka on mahtanut kulkea ja merkkaili ympäriinsä.

Ens perjantaina sitten lähes viikoksi Ristiinaan pitkästä aikaa, ja siitä sitten onkin enää reilu viikko koulua ennen joululomaa! On sitä jo ootettukin. Tulis vain ne lumet ensin et pääsis nauttimaan.. Joululomallahan ois sit tarkoitus terveystarkastuttaa tuo Minka ja se vähän jo jänskättää..

lauantai 25. marraskuuta 2006

Tiesittekö et meillä on edelleen juoksut..

Ja oisko kauhean kiva jos ne joskus loppuis. Ja varmaan Jade aloittaa juoksunsa sit kans johonkin sellaiseen aikaan kun miä oon Ristiinassa, eli joko ennen itsenäisyyspäivää tai sit vasta joululomaksi. Oon täysin vakuuttunut, etten selviä yksillä juoksuilla tästä erästä.. Ami on täysin rakastunut eikä pysty ajattelemaan kovin monipuolisesti, ja Minka taas käy vähän väliä härnäämässä sitä ja sit miä saan taas komennella joka välissä ja meillä kaikilla on niiiiin mukavaa.

Olin jo pariin kertaan kirjoittanut tänne pitkän sepustuksen kaikkea hienoa koulutusjuttua, mut sit ne hävis, kun just päivittivät tai korjasivat vuodatusta tms. Joten en ikinä jaksanut kirjoittaa niitä uusiksi. Mut juoksun alkupäivinä siis vielä jaksettiin pari päivää treenata molempien kanssa, ennen kuin minen enää jaksanut sitä "huoh, missähän se Minka mahtaa olla.. Mikähän ihana haju tuolta tulee.. unohduinpa ajattelemaan tähän hetkeksi" sun muita korvien menetyksellisiä hetkiä. Joten nyt meillä on ollut vähän rauhaisampaa eloa ja ollaan vaan tallusteltu pieniä lenkkejä (niilläkin menee jo äkkiä hermot kun pitää koko ajan pysähdellä, tosin ilkeä Taru ei anna..)

Taru itse kävi Helsingissä eilen koulun kaa ja siellä satoi ja satoi ja satoi, mut näyttelyt oli kuitenkin oikein kivat ja mukavat mitä käytiin läpi (Heta Kuchka, Julia Weckman ja joku mies jonka nimeä en muista..). Ja To-yönä miulta lähti 30cm tukasta ja tää uus on oikein kiva :)

tiistai 14. marraskuuta 2006

veristä meininkiä

Nyt se tuska sitten alkoi ja niitä veripisaroita näkyy kaikkialla.. eli tarkemmin sanoen Minkan neljännet juoksut alkoivat tsädäm eilen eli 13. marraskuuta. Ja jo nyt on havaittavissa suuria mielenkiinnon merkkejä herrakoiran tienoilta. Ja Minkastahan se on vain aivan mahtavaa kun joku siis huomioi HÄNTÄKIN ja leikkii HÄNEN kanssaan ja.. no onneksi sekin kuitenkin antaa vielä tässä vaiheessa lopulta turpiin ärsyyntyessään liikaa.

Eilen käveltiin puolisentoista tuntia ja löydettiin itsemme lopulta jonkun jäteaseman pihasta salosta. Mut ilma oli aivan mahtava lenkkeilyyn, samoin tiet ei olleet liian liukkaat eikä niillä pikkuteillä ollut edes liikennettä. Ja lumi toki valaisi oikein mukavasti matkantekoa. Kyllä tuonne voi harkita kävelevänsä joskus uudestaankin, tutkin nyt kartastakin, et sieltä saa jonkinlaisen lenkinkin kierrettyä, jos kestää pienen pätkän ykköstien laitaa pitkin kävelyä.

Nyt kelit onkin sit muuttuneet ihan kauheiksi, ulkona haiseekin oudon pahalle ja on märkää ja kurjaa ja liukasta. Joten tänään ei kauhealla temmolla olla pitkiä lenkkejä tehty.. Kiireinen omistaja tosin on juossut kirjastoon havahduttuaan 10min ennen sen sulkeutumisajankohtaa.

maanantai 6. marraskuuta 2006

Ulkoilemassa Nucan ja Kaapon kanssa

Ami ja Minka olivat tänään pari tuntia ulkoilemassa Nucan ja Kaapon kanssa hiekkakuopilla ja metsässä. Mitään erimielisyyksiä ei tällä kertaa ollut, vaan leikit sujuivat rattoisasti, tosin Minkaa ehkä hivenen ärsytti selässä roikkuva Kaapo-poika. Molemmat käyttäytyivät muutenkin ihan fiksusti ja asiallisesti, Amikin jopa oli lähtemättä katsomaan että mikä auto vierestä ajoi ja tuli kutsuttaessa mielellään hakemaan makupalaa. Jästipäähänkin ehkä siis on joskus uponnut jotain informaatiota ;) Oikeasti tosin uskon, että sinne on uponnut kaikki, se kuuntelemispuoli vain vähän joskus saattaa tökkiä. Muuten päivä onkin varmaan ollut koirille tavanomaisen tylsä, lyhyt iltalenkki ja muuten kotona makoilua, kun omistaja on vain istunut tietokoneella laittamassa kuvia sun muuta.

Eilen käytiin Minkan kanssa Tuhkavuorten mukana lenkkeilemässä tunti pari. Amia ärsytti tavattomasti jäädä yksin, vaikka oli hetkeä aiemmin päässyt yksin lenkille. Jätin oikein mehevän rustoluunkin kaveriksi, mutta niin se Ami vain jäi tyytymättömänä odottamaan meidän paluuta. Ja kun palattiin, niin sitten kelpasi aloittaa luun syönti Minkan nenän edessä. On se jotenkin hassua, että nyt on "yksinolo-ongelmia" vaikka on vuosikausia tottunut jäämään fiksusti yksin. Ehkä se on tämä uusi asunto ja se, että on tuo Minka lähes aina paikanpäällä..