sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Kas kummaa, Kasku humpsahti taskuun!

Laumamme lisääntyi pentuosastolla, kun Hupin pojanpoika Kasku liittyi laumaan eilen. Matka Pellosta kotiin meni ihan hyvin siihen nähden että reissasin pennun kanssa yksin ja se oli etujalkatilassa (mielestään se olisi halunnut olla etupenkillä, joten se yritti sinne siirtymistä vain noin 2000 kertaa matkan aikana). Pentu nukahti tosin vasta Iissä, joten siihen asti se tosiaan sinnikkäästi yritti taistella tietään penkin puolelle ja miun niskat jumahti, kun piti toisella kädellä töniä pentu koko ajan alas. Kotona ensin vähän tuumailtiin, mutta hetken kuluttua oli jo täysi meno päällä. Tänään ei ole enää mikään jännittänyt, hyvin se on tähän arkeen jo sujahtanut. Itse olen väääsynyt. Vauva-arki yhdistettynä pentuarkeen on aika kuluttavaa, muistan taas, jo näin päivän kokemuksella! Nukuin viime yön lattialla pennun kanssa, ja sit oonkin nukkunut sujuvasti päikkäreitä mahdollisuuksien mukaan. Saas nähdä miten seuraava yö sujuu. Pentu syö hyvin, leikkii kivasti ja on äärimmäisen ihmissosiaalinen. Kivalta siis vaikuttaa! Puree myös tehokkaasti, mutta josko se saataisiin kohdistettua pääosin Metkaan, kun nyt illan päälle ovat alkaneet nujuta keskenään. Tykkää uida vesikupissa ja on varsin hiljainen, pl. olen hylätty pieni koiranpentu -itku.





perjantai 9. marraskuuta 2018

Syyskuvia


 Vielä muutama ilta-aurinkoinen kuva (otettu ehkä siis kahden kolmen pintaan iltapäivällä), kun ihan yhtenä päivänä aurinko paistoikin eikä ollut tätä ainaista harmautta ja ankeutta..









Sukulaiskoiria

Olen päässyt nyt syksyllä näkemään useampia Hupin jälkikasvusta, joten tässä pieni kooste! (Hupilla siis yhteensä 13 jälkeläistä ja 19 toisen polven jälkeläistä tällä hetkellä ja oisiko niin, että 6 lapsenlasta ois näkemättä vielä kokonaan.)

Hupin Taigahaun-tyttäriä Aile, Metka ja Ainu:


Aile oli ekaa kertaa lampaita ja aivan luonnonlahjakkuus.



Hupin Pippurimuorin-jälkeläiset Mesta ja Kehrä:






Hupin lapsenlapsia:

Kehrän ekaa Pippurimuorilaispentuetta Supe ja Ringa:






Kehrän toinen Pippurimuorin-pentue:




P. Aika Hupiveikon eli Haikun pennut Ruuhikairan kennelissä:







 ja vielä Hukan eli P. Arvopaketin tytär Ruska Petäjämaan kennelistä


Täytyy kyllä olla tyytyväinen siihen millaisia nämä on luonteeltaan ja ulkoisestikin varsin kivoja on tullut kaikista! On kyllä tosi mainiota seurata millaista oman koiran jälkikasvu on ja mitä ominaisuuksia on isältä/papalta ja tietty myös mummolta/isomummolta Minkalta!

Sitä sun tätä

Metkalle ei vielä pentuja, se kehitti vaan hyvää valeraskauspöhötystä ja sit neutraloitui normaaliksi.. No en nyt liikoja oottanutkaan, kun nalkkia ei nähty (siksi en täälläkään jaksanut tällä kertaa julistaa suurempaa odottelua). Mutta ens juoksuun toivottavasti saadaan tärppäämään. 

Kelolle on uros valikoitunut ja sillä pitäisi olla juoksut ehkä joskus helmikuun nurkilla, toivottavasti se onnistuu! Kelo itse muutti pk-seudulle ja on sopeutunut sinne erinomaisen hyvin, tai siis se nyt on kaikkialla kuin kotonaan, ettei sen suhteen ongelmaa.



Myytille kuuluu hyvää ja se alkaa kuulemma olla agissa pikkuhiljaa kisakuntoinen. Luonnetestiin sitä yritettiin, mutta jäätiin varasijalle. Katsotaan sitä uusiksi siis keväällä. 

Metkan kanssa pitäisi aktivoitua kisaamaan agia ja päästä edes omatoimitreenaamaan. Pitää alkuvuodesta yrittää saada omatoimitreenioikeus jonnekin, että tulisi edes jotain tehtyä. Treenipaikkakin ois kiva, mutta en oikein tiedä mihin, kun Activen treenit on Metkalle aivan liian pitkät ja siihen nähden myös liian kalliit. Eri juttu jos saisi sen ajan vaikka sitten kahdelle koiralle jaettua, mutta Hupin kanssa ei ole tarkoitus enää treenaamaan palata, vaikka on se välillä saanut höntsäillä vähän esteitä.  


Hupi on voinut ihan hyvin ja käytiin tosiaan toko-koe tuossa kk sitten, siitä päivitys alempana. Koiratanssiohjelmakin meillä oli valmiina syyskuun kisoihin, mutta juuri ilmoittaumisen aikoihin Hupi pari päivää ontui, joten en sitä uskaltanut sitten ilmoittaa. Katsotaan kesemmällä sitten uusiksi, että onko meillä enää mitään tolkkua koko tanssihommasta, ainakin nyt jo vähän positiot taas jo vähän hakusessa kun ei oo pidetty yllä. 


Järjestettiin Pippurimuorilaisten kanssa yhteinen paimennuspäivä myös syyskuulla ja siellä oli useampi Hupin jälkikasvua ja pari miun kasvattia ja osaomistuskoira Kujekin matkassa. Kiva oli nähdä monia erilaisia koiria hommissa. Tässä ensin Nalli (Tarutuulten Knalli) ja sen alla lpk Kuje.