Pentutoiveita kesään - Ainu & Aku

Sain jalostuslainaan Metkan ihanaa siskoa (ja Hupin tytärtä) Ainua ja yritin astuttaa sitä jo viime syksynä, mutta valitettavasti sillä kertaa astutus ei tuottanut tulosta. Otimme siis uusinnan tälle keväälle ja vaihdoimme nuorempaan. Aku siis pääsi paikkaamaan ja hoitikin homman hienosti eli olivat nalkissa 23.3. ja 24.3. eli Ainun 17. ja 18. juoksuvuorokausi. (Näin itselleni muistiin..) Ainu kävi ultrassa 21.4. ja oletettavasti siellä ainakin muutama pentu näkyi, mutta koska näkyvyys oli niin huonoa suolistontäytteen ym. takia, niin Ainu ultrataan vielä uudestaan 26.4. Toisessa ultrassa näkyi ainakin yksi pentu. Eli ei auta kuin odotella ja katsoa mitä sieltä lopulta tulee.

Ainu on reilu 5-vuotias ensikertalainen. Se on sosiaalinen ja hyväntuulinen, leikkisä ja edelleen hyvin vauhdikas tyyppi ja siinä on hyvin paljon samoja piirteitä kuin isässään Hupissa.  Ainu on päässyt kokeilemaan paimennusta poroilla ja lampailla useamman kerran ja sillä on paljon hyviä paimenkoiran ominaisuuksia. Se ei reagoi ampumisiin ja on helppo irtipidettävä ilman kummoisempaa riistaviettiä. Se on hyvä jäljestäjä ja muutenkin erinomainen nenänkäyttäjä. Omistajan sanoin se on ahne kulinaristi, eli tarkistaa uudet asiat ensin huolella, mutta sen jälkeen ahmii menemään miettimättä jatkossa. Ainu on myös isänsä tavoin kova tyttö juttelemaan eli kaikenlaisia örinöitä ja vonkumisia löytyy äänivarastosta.

Aku on myös pian 5-vuotias, eikä sillä ole aiempia jälkeläisiä. Se toimii perheessään retkeilykaverina ja lenkittäjänä. Akua voi pitää irti pihassa ja reissuissa eikä sillä ole havaittavaa riistaviettiä. Saalisvietin voimin saattaa pupun perään pyrähtää, mutta jättää homman heti sikseen. Aku on arjessa hyvin hiljainen, haukkua kuuluu lähinnä leikkiessä joskus. Pentuna Aku oli helppo koira, ei tahonnut mitään ja oppi nopeasti sisäsiistiksi. Aku ei pidä rakettien paukkeesta, mutta ei niistä myöskään panikoidu. Aku on myös varsin pehmeä, eikä sen kanssa ole tarvinnut asioista vääntää. Hyvin kiltti ja sosiaalinen perhekoira siis.

Ainu junnuna näyttelyssä (EH)

Ainu, Ainun sisaruksia ja isä

 

Taigahaun Lennokas Lahjaidea "Ainu"

s. 22.7.2015

i. Tarutuulten Huomenlahja
e. Karvapallon Tulen Tuijottaja

lonkat A/A (ind. 118)
kyynärät 0/0
polvet 0/0 (8/20)
silmät: ok 8/20

selkä: kuvattu epävirallisesti terveeksi
prcd-PRA: a eli terve
pompen taudin geenitesti: a eli terve
DM: a eli terve
Näyttelyistä EH

Luonnetestattu pistein +155

poropaimennustestattu hyväksytysti 4/18 

 

 

 

Adamuksen Lihkku "Aku"

s. 16.6.2016

i. Lumoloitsun Doaivu
e. Adamuksen Aidi

lonkat A/A (ind. 112)
kyynärät 0/0
silmät: PPM iris-iris (3/21)

prcd-PRA: a eli terve
pompen taudin geenitesti: a eli terve
DM: a tai b

 

 

Yhdistelmä koiranetissä (sukusiitosprosentti kahdeksalla sukupolvella 1,88%) 

Millaisia riskejä yhdistelmässä on tiedossa? Isoin selvä riski yhdistelmässä on kaihiriski, Ainun velipuolella on pieni muuttumaton kaihitäplä toisessa silmässä ja Akun lähisuvussa on myös kaihitapauksia. Ainun isoisällä oli addisonin tauti, mutta Akun taustalla ei onneksi ole juuri addisonin tautia tiedossa. Muuten tiedossa olevat riskit ovat rodun keskiarvoa tai sitä pienemmät. Pennut eivät voi myöskään vanhempiensa perusteella sairastua geenitesteillä todettaviin prcd-PRA:han, pompen tautiin tai degeneratiiviseen myelopatiaan.

Toivoisin pennuista ketteriä moniosaajia, eli moneen elämänmenoon sopivia harrastus- ja retkeilykavereita. Maltillisia turkkeja, hyviä nenänkäyttötaitoja ja aktiivista ja miellyttämisenhaluista otetta elämään.

 

 

 

Ainun poropaimennustestilomakkeet: