sunnuntai 21. elokuuta 2022

Metka ja Untamo

Pentutoiveita loppuvuodelle!

Untamo oli meillä viikon verran lomailemassa ja viidentenä päivänä (19.8.) oli sitä mieltä, että nyt olisi oikea hetki ja nalkissa oltiin. Seuraavana päivänä ei enää taas juuri kiinnostanut. Metkalla oli astumisen aikaan 18. juoksuvuorokausi. Tästä laskettuna mahdollisen synnytyksen aika olisi 21.10.22 tienoilla.

Yhdistelmä koiranetissä (sukusiitos 0.60 % 8. sukupolvella)

Taigahaun Metka Morsiuslahja "Metka"
s.22.7.2015

i. BH PAIM-E Tarutuulten Huomenlahja
e. BH TK2 Karvapallon Tulen Tuijottaja
lonkat A/A (ind. 116)
kyynärät 0/0
polvet 0/0
silmät terveet (8/22)
prcd-PRA: a eli terve
pompen taudin geenitesti: a eli terve
DM: a eli terve
Näyttelyistä H
jalostustarkastettu hyväksytysti
hyväksytysti suoritettu poropaimennustaipumustesti
agilityssä 2-luokassa


Nereaneidon Searra "Untamo"
s.11.7.2017

i. Rölli (rotuunotettu, vanhemmat Nippe ja Ceepu)
e. Seitavuoren Satamarakkaus
lonkat A/A (ind. 117)
kyynärät 0/0
polvet 0/0
selkä VA0, SP0, LTV0
silmät terveet (2/21)
prcd-PRA: a  tai b vanhempien perusteella
pompen taudin geenitesti: a eli terve
DM: a eli terve
Näyttelyistä EH


Metka on 7-vuotias ja sillä on ennestään 1 pentue kolmen vuoden takaa. Metka elää aktiivista perhekoiran arkea harrastellen siinä sivussa. Metka on harrastanut monenlaista eli tokoillut, jäljestänyt, treenannut rallytokoa ja noseworkin alkeita, mutta kisannut se on pääasiassa agilityssä, jossa se on nyt 2 -luokassa. Metka on lisäksi käynyt perinteisen lammaspaimennuksen esikokeessa, joka valitettavasti keskeytyi heti ensimetreillä ohjaajan virheeseen. Metka on suorittanut hyväksytysti Porokoirakerhon poropaimennustestin vuonna 2019 loppukaneetilla "valmis työkoira" ja osallistui 2022 Porokoirakerhon poropaimennuskilpailuun sijoittuen sijalle 3/18 isolta osin työkoirista koostuvassa porukassa. Paimennusominaisuuksina Metkalla on erinomainen laumanlukutaito ja se käyttää vauhtia hyvin apunaan. Lisäksi Metka toimii välillä arjessa frisbeegolf-koirana etsien kiekkoja. 

Metka on aina ollut helppo koira, se on ahne ja oppii nopeasti, se on hyvin kuulolla ja helppo pitää mukana irti. Se on vauhdikas ja erittäin ketterä ja varsin pieni (säkä 42,5 cm). Sillä ei ole juuri riistaviettiä, mutta sen tarkka nenä kyllä havaitsee jäljet, jotka jättää kyllä käskystä. Metka on hyvin motivoitunut treenaamaan ja tekemään yhdessä ja agilitykisat saavat sen silmät loistamaan. Se leikkii varsin hyvin ja lelupalkkautuu myös jonkun aikaa ennen kuin on vaihdettava ruokaan, mutta ei kestä hirmuisesti täyden vauhdin toistoja treenatessa. Muuten jaksaa kyllä yrittää ja haluaa tehdä oikein ja jos ei meinaa onnistua, niin hidastaa ja yrittää oikein vimmatusti onnistua. Metka ei ole täydellisen äänivarma, vaan siitä huomaa, että se ei pidä kovista äänistä, kuten ilotulitukset tai ampuminen, vaikkei niistä panikoidukaan ja pystyy kyllä toimimaan. Metka on vähän pehmeä ja välillä vähän ohjaajaherkkä, joten näiden ominaisuuksien kanssa saa välillä tasapainotella treeneissä. 

Metka on todella sosiaalinen ja on yleensä aina jonkun rapsutettavana, jos vain sopiva uhri löytyy, jonka syliin voi peruuttaa. Metka tulee kohtalaisen hyvin toisten koirien kanssa toimeen, toisten narttujen kanssa on kyllä joskus tullut joku kärhämäkin, kun on pitänyt pullistella turhaan. Pentujen kanssa Metka on aivan ihana, se jaksaa leikkiä ja leikittää ja emänä se oli todella huolellinen ja tarkka. Metka ei ole kauhean äänekäs, mutta voi välillä unohtua juttelemaan naapurin koiran kanssa vuorohuutelua ja ilmoittaa toki asioista. Metka on ollut pääosin terveenä, yksi korvalehden tulehdus sillä oli nuorempana ja ihan pienenä pentuna yksi ärhäkämpi vatsatauti. Muutama hammas on pitänyt poistaa, mm. kaksi murtunutta poskihammasta. Metkalla on lapinkoiraksi varsin lyhyt karva, mutta se on todella tiivis ja pohjavillaa riittää. Ja mikä tärkeintä, turkki on todella helppohoitoinen.

Metkan agilitytreenejä videolla *Linkki*

Paimennusepikset lampailla 2018 *Linkki*
Muitakin paimennusvideoitakin löytyy pyydettäessä.




Metka, Metkan isä Hupi ja Metkan isänemä Minka

Untamo on 5-vuotias ja sillä on ennestään 1 pentue vuonna 2021. Untamo elää aktiivisen perhekoiran elämää retkeillen ja reissaten yhdessä poikansa kanssa. Se on varma ja luotettava arjessa. Se on sosiaalinen niin ihmisten kuin koirien kanssa ja luotettava myös lasten kanssa. Meilläkin kyläillessään se oli vähän väliä jonkun lapsen rapsutuksessa tai leikkimässä pallolla. Untamo on innokas uusissa tilanteissa, mutta osaa myös rauhoittua hyvin. Se on varsin äänekäs raportoimaan asioista ja myös juttelemaan arjessa. Hiljenee kuitenkin käskettäessä. Untamolla ei ole juuri riistaviettiä ja sitä voi pitää irti huoletta, koska se on hyvin kuulolla. Pystyy pitämään hyvin irti myös aitaamattomalla kotipihallaan rivitalossa. Se on ahne ja tykkää tehdä yhdessä omistajansa kanssa. Se on myös leikkisä ja tykkää repiä ja heitellä leluja ja juosta pallon perässä, taistelutahtoakin tuntuisi jonkun verran löytyvän ja omistushalua asioihin. Untamo kohtalaisen kova eikä muistele asioita ja se on myös äänivarma eikä korvaansa lotkauta ilotulituksille tai ukkosille. Se on ollut ikänsä terve. Poroja Untamo on nähnyt Lapin reissuillaan ja oli niistä kyllä kovasti kiinnostunut, mutta kuulolla ja siksi paimennuskokeilutkin ovat haaveissa. Ulkoisesti Untamo on kookas ja varsin raavas, korkeudeltaan se on noin 50 senttimetriä. Untamolla on sopivan mittainen riittävän karkea turkki ja hännässä sillä on paimenkoukku.

Untamo on näissä meillä otetuissa kuvissa trimmattuna maha- ja raajakarvojen osalta.





Untamo yhden vuoden iässä näyttelyssä, tuloksena jun EH

 
Untamo pari vuotta sitten. Kuva Pirjo Kaisko

Yhdistelmän riskeistä. Metkan isoisällä puhkesi addisonin tauti 10-vuotiaana, tiettävästi sen jälkipolvista ei ole kukaan sairastunut tähän ja Untamon lähisuvussa ei ole addisonin tautia tiedossa. Yhdistelmässä on kuitenkin hieman rodun keskiarvoa korkeampi riski kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta, sillä molemmilla puolilla on kauempana suvussa useampia yksilöitä, joilla on kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava jälkeläinen. Vaikka tässäkin yhdistelmässä molemmat osapuolet ovat jo ihan "hyvän ikäisiä", niin kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastutaan silti monesti vielä vanhempana eli usein lähempänä kymmentä ikävuotta. Siksikin sen välttely on aikamoinen haaste, sillä se on yleistynyt lapinkoirissa selvästi. Lisäksi mainitsemisen arvoisia seikkoja lähisuvusta ovat Metkan tyttären toisen polven patellaluksaatio ja selän LTV4 sekä Untamon siskon D-lonkat. Tiedossa olevaa epilepsiariskiä yhdistelmässä ei juuri ole. Untamolta puuttuu kaksi P4-hammasta, Metkalla ei ole synnynnäisiä hammaspuutoksia. Ulkoisina puutteina Untamolla on  luisu lantio ja aavistus ulkokierteisyyttä raajoissa, Metkalla on suora raajaluusto. Untamon ensimmäisestä pentueesta yksi uros vaikuttaisi jäävän kivesvikaiseksi.

Miksi tämä yhdistelmä? Päädyin ensinnäkin kuitenkin pennuttamaan Metkan toistamiseen, vaikka ensimmäisen vaikeahkon, mutta luonnollisen synnytyksen jälkeen tätä kovasti epäröinkin ja kohtukin oli jo välissä lähdössä. Metka on kuitenkin todella mukava koira hyvillä paimennusominaisuuksilla ja tietysti myös  terveystuloksien osalta priimaa. Lapinkoirilla hyvät luustot alkavat olla jo jotain muuta kuin itsestäänselvyys. Suvussa on omia riskejään, mutta toisaalta Metka ja sisaruksensa ovat terveitä 7-vuotiaita ja sen molemmat vanhemmat ovat eläneet perusterveinä elämänsä. Urospohdinnoissa pääpaino minulla oli ajatuksena säilyttää rodun paimennusominaisuuksia ja tällä kerralla halusin Metkalle myös mielellään A-lonkkaisen uroksen, joka olisi eri sukua kuin edellinen sulho ja jonka suvusta kuitenkin puuttuisivat tietyt rodussa laajalle levinneet suvut. Untamo toivottavasti hieman kovempana itsevarmana koirana täydentää Metkan pehmeyttä. Untamonkin suvussa on paljon minulle tuttuja koiria, joista pidän. Yhdistelmässä linjautuu kauempana lähinnä Fidelis Jäätar ja Nutukas Muotka-Jussi, joiden molempien jälkeläinen itselläni on kotona ollut. Toivottavasti nyt vihdoin saan myös jatkoa rotuunotetusta Röllistä, sillä aikanaan sijoituskoirani, Röllin tytär Aino, jäi käyttämättä jalostukseen.

Odotan pennuista yhteistyöhaluisia, sosiaalisia ja toimeliaita aktiivisten kotien koiria. Untamon suvussa on paljon hyvin paimentavia koiria, joten toivon, että molemmilta puolin saadaan toisia täydentäviä ominaisuuksia myös tässä suhteessa ja näistä pennuista voisi olla myös paimennustyöhön. Pennut ovat todennäköisesti isona maltillisena turkilla varustettuja ja kokohaitari voi olla vähän mitä vain.


Tiineysseurantaa:
Normipaino n. 11.5 - 12 kg

3½ vk - (13.9.22) Paino 12.1 kg, vyötärö levinnyt ehkä puoli senttiä. Erittäin ahne ja nälkäinen. Hellyydenkipeä, mitä kyllä aina.
n. 5 vk (22.9.22) Paino 12.7 kg, vyötärö levinnyt ~ sentin. Erittäin ahne edelleen. Kuvat 21.9.22





keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

kevätkuulumisia



 Blogi on vaipunut hiljaiseloon, mutta tehdäänpä pikainen väliaikaistiedotus kaikenlaisesta.

- Utun astutus ei tästä juoksusta onnistunut, ei siis kevätpentuja tulossa. Harmittaa kovasti, kun tää oli tosi mieleinen yhdistelmä.

- Metka on startannut pitkästä aikaa agilitykisoissa, tuloksena 1*HYL, 2*5 ja 1*0. Metka pääsi mukaan lappalaiskoirat ry:n valmennusrinkiin tälle vuodelle agility-ryhmään ja sitä odotetaan jo innolla! Metka on myös ilmoitettu porokoirakerhon poropaimennuskisaan huhtikuun alussa. Se onkin jännää, koska ei olla tälle vuodelle ehditty poroille lainkaan.

- Pila on kasvanut jo isoksi ja ekoja juoksuja ootellaan. Pilan olisi tarkoitus pyörähtää näyttelykehässä Rovaniemen erikoisnäyttelyssä huhtikuussa. Kesäkaudella päästään sitten kunnolla paneutumaan meidän toivottavasti ykköshommaan, eli agilityyn. Tavoitteena olisi kesällä tehdä vauhti ja motivaatio edellä kivoja helppoja rataharjoitteita ja lisäksi alkaa rakentamaan yksittäiset estetaidot myös kuntoon (kepit, kontaktit). Pila on käynyt nyt PK-puolen pentukurssilla ja sillä on rakentumassa ihan kivoja pohjia niin seuruuseen kuin moneen muuhunkin tottishommaan. Jälkeäkin toivottavasti motivoituisin sen kanssa kesäkaudella treenaamaan, josko joku vähän patistaisi!

- Kaskun kanssa suunnitelmissa olisi tälle vuotta mahdollinen rally-tokossa starttaus (koiran taidot on jo hyvät, ohjaaja on vaan hukassa) ja ehkä vielä viralliset agilitykisatkin. Agilityssä Kasku periaatteessa voisi jo mennä hyppyradoille, toivottavasti kesällä saataisiin myös puomi ja A-este suorituskavalkadiin mukaan. Ja ehkä se Kaskukin lähtee tuonne erkkariin näyttelykehään.

- Hupi voi kohtalaisen hyvin. Se yskii jonkun verran, eläinlääkärin tutkimuksissa sillä oli vikaa keuhkoissa, mahdollisesti bronkiittia tms. Vielä ei kuitenkaan sen kummemmin arkeen vaikuta. Syksyllä startattiin jo pitkään tavoitteena ollut koiratanssin HTM:n alokasluokka ihan kelpo pistein. Lisäksi Hupi kävi kaverin kanssa rally-toko-kisoissa, mutta siitä suorituksesta ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Hupi alkaa olla jo varsin kuuro, että sanalliset kehotteet menevät läpi enää harvoin. Hupi sai alkusyksystä kolmannet pentunsa ja tosi kivoja pentuja tuntuvat olevankin!


Hupi, S-pentujen emä Särmä, Metka, takana Raita (T. Suomyrtti), Kasku ja Pila

Hiesu eli T. Hiesu

Pila

Pila

sijokki Tippa (T. Sudenmarja) ja Pila

sijokki Venni (Ikijään Raikas tuuli) ja Pila

T. Hieta eli Vyöti

Hupin tuoreimpia pentuja edustava sijoituskoirani Naava (Kotituulen Rajaton Rakkaus)

Hupi, Kasku, Metka ja sijokki Kuura (T. Tulimyrsky)
S-poikia Vinski (T. Sammalvarpio) ja Töötti (T. Savijäkkärä)


Kasku kesällä

Hupi ja Pila kesällä


maanantai 24. toukokuuta 2021

Akun ja Ainun ainokainen

Ainu joutui hätäsektioon 23.5. aamulla, kun synnytys pysähtyi ja eläinlääkäri totesi pennun/pentujen sykkeen heikentyneeksi. Ensimmäisenä syntymässä oleva kaunis riistaparkki narttupentu oli valitettavasti jo kuollut, mutta onneksi pikkusiskonsa oli hyvin eloisa tapaus! Eli maailmassa on nyt pieni riistanvärinen narttupentu. Kotona paino oli 382 g ja siskonsa oli vielä kookkaamman näköinen tien tuke.

Ainu on toipunut hienosti ja leikkauskin tosiaan meni hyvin. Ainu hoitaa ainokaistaan huolella ja ei paljoa pentulaatikosta pois lähde.

Ainokainen riistanarttu
Ainu ja 1vrk vanha tyttärensä
leikkauksen jäljiltä väsynyt Ainu ja pentu kainalossa
Kuollut narttupentu

tiistai 4. toukokuuta 2021

SärmätRohdot maailmassa

Viime keskiviikkoiltana siirryin Kirsille synnytyspartioon, kun merkit alkoivat näyttää lähestyvältä synnytykseltä. No Särmä ei pitänyt hoppua vaan valvotun yön jälkeen 8.20 alkoivat supistukset ja  8.40 aikoihin meni vedet, mutta samalla supistukset loppuivat oikeastaan tyystin. Särmä kävi kävelyllä ym. että supistuksia saataisiin taas, mutta vain muutamia hentoja tuli enää. Soitettiin siis eläinlääkäriin ja ohjeistuksesta lähdettiin käyttämään näytillä. Eläinlääkäriin sai mennä vain yksi sisälle, joten sain itse "ilon" odotella autossa kuulumisia ja hetken kuluttua kuuluikin että leikkaukseksi menee. Ja hyvä kun meni, sillä pennut eivät tosiaan olleet lähimainkaan tulossa, plus kohdun toinen sarvi hajosi leikkauksessa käsiin, eli ei välttämättä olisi kestänyt lääkkeillä aiheutettuja supistuksia ja silloin olisi ollut koko porukan henki vaarassa. Joten maailmaan joskus n. kello 11 maissa torstaina 29.4. tuli missä lienee järjestyksessä kaksi narttua ja kolme urosta. Särmä on toipunut leikkauksesta hienosti (kohtu lähti siis samalla) ja hoitaa pentujaan antaumuksella. Pennuilla on ekoina päivinä ollut nyt vähän vaihtelevasti ripulia vuoron perään, mutta painot nousevat hyvin ja muuten kaikki menee hienosti.


Hienoista kuvista kiitos Marko Kokko! Perässä "syntymäpainot" .

Koko porukka 4pv iässä

tyttö 1, nk. porukan musta lammas eli musta merkkivärinen (382 g)

tyttö 2 harmaa domino (344 g)

poika 1 vaalein domino(400 g)

poika 2 punertavin domino (349 g)

poika 3, punertava domino isolla laukilla (304 g)