maanantai 23. syyskuuta 2019

Neliviikkoiset Hoot

Eilen pennut tulivat neljän viikon ikään ja valtasivat nyt myös lopputaloa, tai ainakin eteisen ja keittiön ja ehti pari jo käydä muuallakin tepsuttelemassa. Nyt ne pääosin joutuvat siis pentualueelleen lähinnä yksinoloiksi ja öiksi, muuten saavat elellä tuossa muun elämän melskeessä. Lisäsin lisäruuan määrän myös kahteen ja ruoka onkin alkanut maistua oikein mukavasti. Kaikki ovat tosi kivoja pentuja, sosiaalisia ja reippaita. 



Tänään apukäsien kanssa otettiin taas kuvia, niitä on taas galleriassa enemmän, mutta tässä joku kaikista!

Hiekka



Hiesu




Hieta





maanantai 16. syyskuuta 2019

3-viikkoiset Hoot

Mitäs virstanpylväitä me on nyt saavutettukaan. Ainakin tänään maisteltiin ensimmäiset kiinteät jauhelihakermaviilinökäreet ja näistä pennuista huomaa hyvin, että maito riittää mainiosti vielä, kun eivät hyökänneet raatelemaan sormia toisin kuin isompien pentueiden pennut aikanaan. Lauantaina leikkasin ekaa kertaa kynnet ja matolääkkeet annan huomenna. Painot olivat sunnuntaina 1700-1800 g välimaastossa niin, että Hiekka tuolla yläpäässä, Hieta parikymmentä grammaa vähemmän ja Hiesu sitten toisia vähän kevyempi. Sunnuntaina ja tänään pennut ovat päässeet ulkoilemaan ekat vartit ja eka ulkoilu oli jo sen näköinen, kuin olisivat olleet ulkoilleet enemmänkin. Ei mitään sellaisia "apua missä me nyt ollaan"-reaktioita, vaan kaikki tepsuttelivat heti ympäriinsä, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Tänään oli uusintaulkoilu ja otin myös 3-viikkoiskuvat, kun oli apukädet paikalla. Niin ja pentulaatikko laajeni myös sunnuntaina ja tila yli tuplaantui. Heti alkoi pissoja ja kakkojakin ilmestyä vessaksi laitetuksi sanomalehtipaperille! Kaikki liikkuvat jo varsin sujuvasti, Hieta on ehkä aavistuksen velipoikia jäljessä viihdyttyään sen verran hyvin maitohanoilla viime aikoina, mutta senkin liikuntamäärät ovat laajennuksen myötä lisääntyneet huomattavasti. Hiesu on kovin viipeltämään ympäriinsä pentuaitauksessa, se on jo oikeastaan hyvinkin ketterä ikäisekseen, mutta sillä ei olekaan niin isoa mahaa rajoittamassa kuin muilla kahdella.

Tässä 3-viikkoispotretit, loput otokset löytyvät galleriasta.

Hiesu


Hiekka


Hieta




sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Lisää pentutoiveita eli Kelo * Eppu!

Perjantaina 13.9. Kelo ja Eppu treffasivat onnistuneesti, joten 15.11. tienoilla odotamme toivottavasti seuraavia Tarutuulilaisia! Iso kiitos apukäsille, kun en itse päässyt paikan päälle tositoimia ihailemaan (tai häiritsemään). Uusinta tärppäsi myös 15.9. sunnuntaina. Eppu hoiti siis hommansa tehokkaasti ja varmoin ottein! Oon niin iloinen tästä, jotenkin toisilleen tosi passelin oloinen pari! Toivotaan siis, että tärppäsi ja katsellaan ultra-aikaa tuossa kuukauden päästä.

 kuvat Jonna Silvennoinen

Yhdistelmä koiranetissä (sukusiitos 1.79 % 8. sukupolvella)
PAIM-T Tarutuulten Kellohattu "Kelo"
s.26.7.2014
i. Suopunkitytön Haltin-Gurra LTE +203
e. Tarutuulten Tuulihattu
lonkat A/A (ind. 115)
kyynärät 1/0
polvet 0/0 (6/18)
silmät Sarveiskalvon dystrofia/degeneraatio : todettu (6/18) (kolesterolikiteitä silmän pinnassa, ei jalostuseste)
prcd-PRA: a eli terve
pompen taudin geenitesti: A eli terve
DM: B eli kantaja
Näyttelyistä EH
jalostustarkastettu hyväksytysti
hyväksytysti suoritettu perinteisen paimennuksen taipumustesti
Luonnetestattu pistein +155, video löytyy tästä.





Taapanterin Batman "Eppu"
s.22.8.2014
i. Reppulin Singollo
e. Taapanterin Hermione LTE +205
lonkat B/B (ind. 102)
kyynärät 0/0
polvet 0/0 (3/16, vanhentunut)
silmät terveet (2/19)
prcd-PRA: a eli terve
pompen taudin geenitesti: A eli terve
DM: A eli terve (testattu epävirallisesti, ei eläinlääkärin ottama näyte)
Näyttelyistä EH
Luonnetestattu pistein +144, video löytyy tästä.
yksi aikaisempi pentue Taapanterin kenneliin 2019.

Eppu luonnetestissä

kuva: Minttu Wiksten
Halusin Kelolle uroksen, jolla on terveet kyynärät ja silmät ja joka on DM-terve, kompensoimaan Kelon terveydellisiä jalostushidasteita. Kun edellisessä juoksussa vanhan uroksen kanssa ei onnistunut, niin aloin katsella myös nuorempaa (eli minun tapauksessani keski-ikäistä 4-8v) kaartia. Toivoin myös, että uroksella on joku onnistunut astuminen taustalla, koska tämä on Kelon viimeinen mahdollisuus. Palasinkin yhä uudestaan ja uudestaan katsomaan Eppua ja lopulta uskaltauduin sitä kysymäänkin. Ihastuin Eppuun nähtyäni sen luonnetestivideon ja se sopii Kelolle myös mukavasti ulkoisesti ollen kompaktimpi ja vankkaluustoisempi ja muutenkin vahvempi, mutta ei kuitenkaan  liian jyhkeä. Epulla on myös hyvälaatuinen riittävän karkea karkea ja sopivan mittainen turkki, Kelon karva on aavistuksen niukempi ja pehmeämpi. Epulla on suvussa myös minulle paljon tuttuja koiria, joiden luonteista pidän paljon, mm. oman Jadeni veli F. Sirius isoisoisänä.

kuva: Jonna Silvennoinen
Odotan pennuista vauhdikkaita, taistelutahtoisia, hyvän toimintakyvyn omaavia ja täten toivottavasti harrastuspotentiaalisia yksilöitä, vaikka arpahan jokainen pentu aina kuitenkin lopulta on. Pennut tarvitsevat siis aktiiviset kodit, vaikka ei sen suurempia harrastusajatuksia olisikaan, niin sellaista yleisaktiivisuutta pitää olla. Molemmat vanhemmat ovat ihmisystävällisiä ja sosiaalisia koiria, joilla ei ole ongelmia missään tilanteissa sen kummemmin. Kelo on hyvin ahne ja palkkautuu leluin, namein ja erinomaisesti myös sosiaalisella palkalla, Eppu on vähän nirsompi, mutta leikkii erinomaisesti. Molemmat asuvat kaupunkikoirina Helsingissä ja eivät ota häiriötä mistään sen ihmeemmin. Eppu ei pidä naapurin kissasta, muuten ohittaa sujuvasti citykanit sun muut ja asuu ongelmitta vapaana ulkoilevien rottien kanssa samaa taloutta. Kelo on elänyt myös kissojen ja marsu-tv:n kanssa ja kissojen kanssa se on ollut mitä suurin ystävä. Kelo jaksaa erinomaisesti toistoja ja on aina valmis toimintaan. Epun kanssa ei ole sen ihmeempää harrastettu, mutta se on älykäs ja oppivainen, mutta kyllästyy saman toistamiseen eli kaipaa helposti lisähaastetta. Molemmat ovat perussosiaalisia myös toisten koirien suhteen. Kelon kanssa olen itse tehnyt agilitypohjia aikanaan ja se oli kyllä varsin potentiaalinen kaveri niihinkin hommiin, nykyisessä kodissaan se toimii retkeily- ja vaelluskaverina. Kummallakaan ei ole myöskään kovin kummoista riistaviettiä (jälkien etsiminen ja seuraaminen), vaan tarvittaessa ulkoilevat myös irti.


Eppu luonnetestissä, kuva Petri Hallberg

Yhdistelmässä on hieman rodun keskiarvoa korkeampi riski epilepsiaan, sillä Kelon veli sairastui epilepsiaan 2017 alkuvuodesta ja sai muutaman kohtauksen harvakseltaan ennen lääkityksen aloittamista. Nyt lääkityksellä se on ollut oireeton jo pitkään. Tämän vuoksi halusin odottaa Kelolle mahdollisimman paljon ikää ja nyt 5-vuotiaana sillä on nartuksi viimeiset järkevät hetket saada ensimmäiset pentunsa. Onneksi se oli ja on ihanassa ja yhteistyökykyisessä kodissa, joten sijoitussopimuksen yliajalle meno on saatu sovittua hyvässä yhteishengessä. Epun aiemmassa pentueessa on jokunen pieni napatyrä, joten niiden mahdollisuus näissäkin pennuissa on olemassa. Keloa halusin olemassa olevista riskeistä huolimatta käyttää, sillä sen luonne on niin sellainen millaisia lapinkoiria haluaisin maailmassa nähdä enemmänkin ja lisäksi se on minun Minka-emälinjani ainut jatkomahdollisuus. Sen sisarukset ovat myös kattavasti terveys- ja luonnetestattu kelpo tuloksin. Seuraavaa sukupolvea odotan myös testattavan ja tutkittavan ennen mahdollista  jatkojalostusta.



 

maanantai 9. syyskuuta 2019

2-viikkoiset maalajit

Tyypeillä tuli täyteen eilen 2 viikkoa ikää ja tänään ehdin ottamaan potretit kaikista. Silmät olivat ekaa kertaa sirrillään lauantai-iltana ja jalat otettiin alle myös samoihin aikoihin. Vielä on kovin hapuilevaa, mutta kaikki ovat jo yrittäneet jaloillaan pysyä. Hiesu on ehkä kehittynein liikkuja, Hiekka kovin huutamaan ja Hieta tosi pätevä murisemaan tyytymättömyyttään.

Hiekka

Hieta

Hiesu

Hiekka, Hiesu ja Hieta

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Hoot viikon!

Niin se eka viikko vain jo hurahti ja pennut ovat paisuneet jo lähemmäs kilon painoa. Hiekka varsinkin on panostanut tuohon kasvuun ja sillä on sellainen kunnon läskiniska. Kaikkien mahat ovat vakuuttavan pyöreitä eli ruoka siis tuntuisi riittävän. Hyvin ne kaikki kuitenkin myös etenevät laatikossa ja osaavat myös käyttää äänijänteitään. Hiekka on ehkä äänekkäin tällä hetkellä.
1-viikkoispainot:
Hiesu 330 g -> 815 g
Hiekka 420 g -> 930 g
Hieta 343 g -> 805 g

Hiekka 1vk

Hiesu 1vk

Hieta 1vk

Metka ja 1-viikkoiset Hoot