maanantai 23. joulukuuta 2019

Viisiviikkoiset

Nyt sain kuvausassistentin paikalle ja pennuista poseerauskuvat. Valitettavasti nyt on vain pimeää, hämärää ja harmaava, joten mustien pentujen kuvaaminen on mitä on..

Tässä nyt kuitenkin reilu 5-viikkoiset H-hatut!

Hikinauha


Hilkka



Hellehattu



Hiippalakki



Kaikki

torstai 19. joulukuuta 2019

H-hattujen viides viikko ohi

Se oli ja meni ja kiireellä tänään otin edes muutaman sekalaisen kuvan. Olimme itse pois viime viikonlopun ja koirilla oli kotona hoitaja ja alkuviikkokin oli yhtä hulinaa. Pennut ovat kuitenkin ehtineet vaikka mitä, ne ovat laajentaneet syömärepertuaariaan jo useampaan päivittäiseen ruokailuun (jauhelihaa, nappulaa, kermaviiliä..) ja ovat ulkoilleet jo monia kertoja (juoksevat jo itse portaat sisään hienosti!) ja kynnetkin on leikattu. Viikonlopun aikana saavat seuraavan matokuurin ja josko saisi jotkut poseerauskuvatkin aikaiseksi!

Jonkun verran alkaa näkymään jo luonne-erojakin, vaikka tasainen porukka onkin kyseessä. Kakkospoika ja ja kakkostyttö ovat aktiivisimmat, ekana kaikkialla, ykköstyttö ja ykköspoika monesti tuumivat hieman ennen kuin toimivat. Kakkospoika on aktiivinen tutkimaan ja seikkailemaan, se on ollut toki se joka tuli ekana pentulaatikostakin yli. Se on myös äänekkäin, vaikkei nämä kyllä kovin kovia ole kukaan huutamaan. Kaikki ovat tosi sosiaalisia ja ryntäävät ilolla ihmisten luokse ja syliin. Ruokakin tuntuu maistuvan hyvin ja leluilla leikitään ahkerasti. Kaikki ovat varsin luonteikkaita eikä kaverille anneta periksi, juuri ykköspoika otti kunnon murinat kun kehtasinkin napata sen syliin kesken muiden hommien.
kakkostyttö

1poika ja 2tyttö

1tyttö ja 2poika

2tyttö

2poika

1poika

Kelo ja 2tyttö muistaakseen

1tyttö

tervejärkinen perhe

siirtelin kuvia galleriaan ja niitä löytyy siis täältä.

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

3-viikkoiset H-hatut

Tytöistä tulee siis Hilkka ja Hellehattu, pojista taas Hiippalakki ja Hikinauha eli hattuteemalla jatketaan äitin mukaan. Pennut on jo kovin meneviä ja harjoittelevat kovasti leikkimistä, murisemista, haukkumista ja pieniä laukkahyppyjäkin on jo nähty. Ekat matolääkkeet on syöty ja kaikkien painot on nyt 1700 gramman ympäristössä.  Ja alustavasti kaikilla on siis ollut jo koti tiedossa hyvän aikaa. 

Otin taas yksin näitä kuvia, joten hieman epätoivo valtasi. Ehkä miulla on joku päivä kuvausassistentti paikalla, niin saa jotain järkevämpiä ja tarkkoja kuvia. Toivotaan ainakin!

narttu 1

uros 2

narttu 2

uros 1




lauantai 30. marraskuuta 2019

2-viikkoiset H-hatut

Eilen tuli täyteen kaksi viikkoa ja kaikkien silmät ovat auki (aukesivat 9pv (uros2) -11pv (narttu2) iässä). Kaikki jo myös kipittävät neljällä jalalla enemmän tai vähemmän horjuen ja se on aika viihdyttävän näköistä toikkarointia. Kakkospoika oli tässäkin se, joka aloitti ensimmäisenä ja onkin ehkä taidollisesti paras nyt. Edellisessä pentueessa tyypit eivät lähteneet näin tehokkaasti jaloilleen ja silmätkin aukesivat myöhemmin, mutta näillä on ilmeisesti kiire. Vähän on jo leikin alkua, istuskelua ja tepastelua laatikossa nähtävillä, mutta edelleen pääosin vain syövät ja nukkuvat.

 

Eilen yritin ottaa 2vk-kuvat, mutta salamasta loppui akku, joten otin tänään uudet ja vähän edustavammat otokset sillä salamalla, mutta kun yksin kuvaa, niin lopputulos on sekalainen. Kyllä näistä vähän silti ehkä selvää saa.

uros 1



narttu 1


uros 2


narttu 2



perjantai 22. marraskuuta 2019

1-viikkoiset Kelon pennut

Kelon seuraavan sukupolven Hattupennut ovat nyt 1-viikkoisia ja jotakuinkin tuplanneet painonsa syntymästä. Elo on leppoisaa, syödään ja nukutaan. Nimetkin on jo keskimäärin päätetty, mutta koska vielä hieman epäröin, niin en uskalla vielä julkaista.



uros 1


narttu 1


uros 2


narttu 2






lauantai 16. marraskuuta 2019

Kelo synnytysraportti

No niin, tässä nyt vielä vähän tarinaa, että miten se torstai-perjantai menikään ja miksi olen väsynyt.

Torstaina aamusta Kelo alkoi olla levoton sen jälkeen kun sen joskus viideltä käytin pissalla ja se sitten jatkui tuonne noin kuuteen, jolloin valahti vesiä ja alkoi voimakkaammat supistukset. Parissa tunnissa ei ollut mitään edistystä, ja supistukset olivat oikeastaan myös vähentyneet reippaasti, joten ajattelin, että josko varmuudeksi soitan eläinlääkärille, että pitäisikö katsoa, että kaikki on ok. Ajeltiin päivystykseen ja tarkastettiin ultralla, että pennut ovat elossa (olivat) ja sitten katsottiin vielä röntgenkuvakin, että montako niitä nyt onkaan (5) ja samalla näkyi, että kukaan ei ole vielä edes lähellä synnytyskanavaa tulossa. Päätettiin eläinlääkärin kanssa yhteistuumin, että ei kannata turhaan hätiköidä leikkaukseen, vaan palasimme kotiin katsomaan ja odottelemaan rauhassa. 

Siinä sitten saikin jonkun aikaa odotella, mutta puolen yön jälkeen supistukset alkoivat taas voimistua ja yhden jälkeen tunnustelin synnytyskanavaa ja siellä oli pentu ihan tulossa takajalat edellä, mutta ei kuitenkaan mahtunut ulos asti. Pikkuhiljaa sitä sitten yhteisvoimin saatiin ulospäin ja lopulta kokonaan syntymään (365 g uros) ja lopulta virkoamaan eloon, mutta kyllähän se oli tosi tiukassa ja en tiedä olisiko se sieltä yksinään putkahtanut koskaan.  Lähes heti ensimmäisen perään syntyikin toinen uros (390 g) ihan sujuvasti, siitä alle tunnin päästä narttu (340 g), tästä n. parin tunnin päästä kolmas uros (376 g) ja viimeisenä n. 5.50 toinen narttu (407 g). Loput syntymät olivat ihan normaaleja ilman ongelmia ja Kelo hoiti kaiken hienosti itse ja on muutenkin erinomainen emo. Valitettavasti ensimmäisenä syntyneellä uroksella oli varmaankinvaikean synnytyksen tuoksinassa vahingoittunut toinen takajalka ja se jouduttiin perjantai-iltana lopettamaan, kun eläinlääkäri antoi huonon paranemisennusteen. Kasvattamisen varjopuolia, se olikin ensimmäinen lopetettu kasvattini ylipäätään.


Nyt pentulaatikossa on kaikki hyvin ja kaikilla pennuilla on painot lähteneet hyvin nousemaan.

Tässä tänään otetut yksilökuvat.

Uros 1




Narttu 1




 Uros 2



Narttu 2