perjantai 30. toukokuuta 2014

Pentuja toiveissa heinäkuun lopulle!

Keskiviikkona saatiin Pipa onnistuneesti astutettua! Tiistaina ajeltiin ensin Sodankylään tapaamaan ykkösehdokasurosta, mutta valitettavasti parin päivän yrittämisen jälkeenkään ei mitään tulosta saatu aikaan. Joten soittelin sitten seuraavalle ehdokkaalle, että sopisiko tulla nyt kyläilemään. Onneksi sopi ja jatkettiin sitten Sodankylästä Rovaniemelle tapaamaan Gurua eli Suopunkitytön Haltin-Gurraa. Vietiin ensikertalaispariskunta metsään ja siinä ei kovin kauaa kestänyt, että nalkissa oltiin.

Joten toiveissa olisi, että tapaaminen kantaa hedelmää ja saataisiin neljän vuoden tauon jälkeen pentuja taloon.


Guru on tosiaan 7½-vuotias ja sillä ei ole aiempia jälkeläisiä. Sillä on A-lonkat (indeksi 114) ja terveet silmät (5/13). Gurun emällä ja veljellä on kuitenkin kaihi. Lisäksi Guru on prcd-PRA:n suhteen A-tyyppiä. Guru on myös luonnetestattu loppupistein +203.


+2ToimintakykyHyvä

+1TerävyysPieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua

+3PuolustushaluKohtuullinen, hillitty

+2TaisteluhaluKohtuullinen

+1HermorakenneHieman rauhaton

+3TemperamenttiVilkas

+3KovuusKohtuullisen kova

+3LuoksepäästävyysHyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin  

+++Laukauspelottomuus  Laukausvarma



Videopätkät Gurun luonnetestistä:

Guru on käynyt kerran näyttelyssä tuloksella HYL. Samassa, jo farssia muistuttaneessa, näyttelyssä jaettiin mm. 7 hylkyä, ilmeisesti kaikki tai ainakin suurin osa vierastyyppisyyden perusteella, se oli myös Gurun tuomio. Gurulla on vahva pää ja luusto ja se on kooltaan rotumääritelmän ylärajoilla. Sillä on hyvänlaatuinen ja -mittainen sopivan karkea suora turkki ja aavistuksen kookkaat korvat.
Gurun molemmat vanhemmat ovat tiettävästi hengissä ja hyvävointisia vielä.




Guru on arjessa sekä ihana että kovan luonteensa ansiosta vaativakin koira. Guru rakastaa ihmisiä ja tulee toimeen toisten koirien kanssa (sekä uros- että narttukavereita on). Gurun suhtautumisesta ihmisiin kertoo hyvin luonnestestissäkin esille tullut asia; tarvittaessa se puolustaa voimakkaasti, mutta ei ole tarpeettoman epäluuloinen. Se palautui luonnetestissä välittömästi, kun tuomari muuttui hyökkääjästä kaveriksi, jolloin Guru meni saman tien tuomarille rapsuteltavaksi. Se on erittäin toimintakykyinen koira ja jonkun verran sen kanssa on harrastettu (omaksi ja koiran iloksi) hakua ja jälkeä. Ruokapalkka on toiminut hyvin, kun Gurulle maistuu hyvin ruoka.  Guru on ollut ikänsä terve. Se rakastaa juoksemista ja tarvitseekin paljon liikuntaa. Onnekseen se asuukin hyvin liikunnallisessa perheessä. Guru on suhteellisen riistaviettinen. Se oppii erittäin nopeasti ja haluaa tehdä asioita. Tekee siis mielellään kaikkia pieniäkin aktivointeja, kuten ruoan etsimistä, tavaroiden tuomista ja viemistä, temppuja jne. Guru ei turhaan käytä ääntään, jonkin verran ilmoittelee pihalla vahtimismielessä asioista.



Pipa (Tarutuulten Tuulihattu) on oma kasvattini ja sillä on A-lonkat (indeksi 116), 0-kyynärät, 0-polvet ja terveet silmät (5/13). Se on prcd-PRA:n suhteen a-tyyppiä eli vanhempien tulosten perusteella terve. Se on myös geenitestattu Pompen taudin osalta normaaliksi eli terveeksi. Pipan yhdellä veljellä on allergiaa ja toinen veli on ääniherkkä.


Pipa on luonteeltaan iloinen ja energinen lapsiperheen koira, joka oikeasti rakastaa lapsia. Havaittavaa riistaviettiä sillä ei ole, saalisviettiä jonkin verran (jahtailee mm. kimalaisia pihassa). Se pysyy lenkillä hyvin matkassa irti ja ei meillä kyläillessään häiriintynyt päällä jyrisevästä ukkosesta. Taisteluhaluakin sillä tuntui olevan ihan mukavasti, että vähän vieraammankin ihmisen kanssa roikkui lelussa mukana ja kiltisti se palauttaa leluja ja luita heiteltäviksi. Pehmeä (hitusen jo turhankin pehmeä) se on ja uskoo asioista kerrasta. Ahne ja helposti ruualla motivoitavissa.


Haltijansa mukaan Pipa myös suhtautuu vieraisiinkin ihmisiin avoimesti ja iloisesti, ottaen itse kontaktia heihin. Sitä on ollut helppo kuljettaa mukana mihin tahansa, eli ei ole stressannut sen kummemmin mistään. Pipa on aina iloinen ja valmis toimintaan kun sen paikka on, mutta hyvin rauhallinen silloin, kun ei ole tarkoitus tehdä mitään. Se on asunut sekä isommassa koira- ja eläinlaumassa maalla, että kerrostalossa ainoana koirana ja kummassakaan asumismuodossa ei ole ollut ongelmia. Pipa ohittaa lenkeillä toiset koirat kauniisti ja on muutenkin varsin hiljainen. Se on myös todella nopea ja ketterä.


Yhdistelmän ss% (8 sukupolven mukaan) on 1,32%. Yhdistelmä KoiraNetissä löytyy täältä. Yhdistelmä on jalostustoimikunnan hyväksymä (9/13). Mahdolliset pennut ovat prcd-PRA:n osalta vanhempiensa perusteella terveitä eivätkä voi myöskään sairastua Pompen tautiin.

Muutama kuva Pipan ja Gurun treffeiltä:





torstai 8. toukokuuta 2014

Miun galleria ei toimaa

..joten mitkään kuvatkaan ei näy. Tai sanotaanko, että suurin osa ei. Galleria myös vaihtanee osoitetta, joten saattaa mennä hetki, ennen kuin jaksan muokata blogin kaikki kuvat taas näkyviin..


muoks.
Nyt galleria toimii uudessa osoitteessa, katsotaan koska jaksan muokata kaikki blogin kuvat taas näkyviin.. pikkuhiljaa ja epävarmasti.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Pääsinen, agia, treenailua, agia, jalkavammaa..

Että jos sit taas tällainen kokoelmapostaus, kun en meinaa saada itseäni päivittämään blogia millään ilvellä normaalia tahtia.

Pääsiäinen oltiin Ristiinassa ja samalla reissulla käytiin kisaamassa MAH:n kisoissa Hupin kanssa kolme starttia Mikkelissä. Eka rata oli oikein jees, mutta sitten joku meistä blokkasi koiraltaan ekan keppivälin omalla jalallaan (outoa, ettei Hupi löytänyt sitä?) ja vitonen siis tulokseksi.
Tokalla radalla homma vähän karkas käsistä ja Hupi keppien takana häämöttävään putkeen eikä kepeille.. muuten tääkin oli ihan jees menoa, tosin saattoi olla, että oli vähän sellaista holtittomampaa menoa jossain muussakin kohtaa :D Hylky siis tuloksena.

Kolmas rata oli hypäri ja oltiin Hupin kanssa ehkä molemmat vähän hyytyneitä, mutta saatiin taisteltua nolla kuitenkin radalta. Ja olihan tuo nopeus vielä ihan ok, mutta ei se kyllä mikään meiän paras suoritus ollut :D Mutta nolla kuin nolla kuiteskin.

Muutama valokuva pääsiäiseltä:






Nähtiin myös Tiinaa, Myrttiä ja Metteä pitkästä aikaa, mutta Myrtti ja Mette keskittyivät lähinnä metsästämään jänis- ja myyräpaisteja ja kukaan ei leikkinyt Hupin kanssa :D







Perjantaina oli viimeinen lappalaiskoirien hallivuoro tälle kevättä ja vika kerta ikinä tuolla kuplahallissa, kun kesällä siihen paikalle toivottavasti nousee uusi ja uljas halli. Loppulenkille Hupi pääsi neljän naisen kanssa.



Sunnuntaina kisattiin OKK:n kisoissa vielä vikaa kertaa siellä kuplassa ja tuloksina ekalta radalta (hypäri) nolla, tokalta radalta vitonen + yliaikaa(vein taas huonosti kepeille ja Hupi ajautui ohi) ja vikalta hylky (menin kepeillä ite liian pitkälle ja Hupi karkas keppien takana näkyvään putkeen keppien jälkeen). Mutta oon tyytyväinen, hyvää vauhdikasta menoa kaikki radat. Eikä mitään hyytymisiä, paitsi miulla tietty taas vikalla oli jo vähän..

No valitettavasti sitten kisojen jälkeen illalla, kun Hupi jossain vaiheessa nousi makuulta, niin se ontui oikeaa etujalkaa selvästi. Edelleenkään se ei astu sille kunnolla, vaan askellus on epäpuhdasta, mutta josko se nyt kuitenkin olisi vain jonkinsortin venähdys ja aika parantaisi.. Jos nyt ei ala kehitystä näkyä, niin täytynee sitten käydä eläinlääkärissä tutkimassa ongelman vakavuutta.