syksyistä lammaspaimennusta

Eilen käytiin Oulun lappalaiskoirien kanssa taas paimentamassa lampoja Sannin tykönä Kiimingissä. Molemmat koirat pääsivät hommiin ja hienostihan se meni. Sijoitustyttö Kiepinkin oli tarkoitus tulla nyt tutustumaan lampaisiin, mutta sillä on nielutulehdus ja piti välttää vähän raskaampia harrasteita, joten K kävi vain turistina hetken vilkaisemassa muiden menoa.

Minka pääsi ekana hommiin ja aloiteltiin ensin ihan vain tasapainokuljetuksella, sitten tehtiin lauman hakuja pienestä matkasta ja joku karsinaan kuljetus ja sieltä lampaiden pois siirto. Minka toimi tosi hienosti, vähän siinä on tuota turhaa virtaa (tuntuu että kerta kerralta vain enemmän), mutta minkäs sille voi kun on niin SIISTIÄ! Hupi teki sitten samoja juttuja muistaakseen ja se aloitti heti suht hyvällä vireellä ja innolla. Jotain piti vähän enemmän neuvotella ja löytää yhteinen kieli, että sain koiran sinne minne halusinkin, Hupi kun ei ihan niin vahvasti hakeudu "oikeisiin" sijanteihin kuin äitinsä. Mutta Sannikin sanoi, että Hupi kuuntelee miun ohjeita tosi tarkkaan ja haluaa tehdä juuri niin kuin miä sanon, joka on kuulemma lappalaiselle harvinaista :D Minkastakin sanoi samaa, että sekin kuuntelee ohjeita hyvin ja kehui myös molempien tottelevaisuutta kaukaakin. Molemmat myös palkkautuu tosi hyvin miun kehuista lampailla ja oikein loistavat tyytyväisyyttä, jota on kyllä ihana kattoa.

Tokalla kierroksella oltiin isommassa aitauksessa ja Minka kävi siellä taas ensin. Tehtiin tasapainokuljetusta, poispäin ajoa ja kauempaa lauman hakemista. Eka lampaat oli ihan tarhan toisessa laidassa ja koira lähetettiin jo suunnilleen portilta niitä hakemaan. Minka kohta lampaat bongasikin ja kävi ne pöläyttämässä epämääräisiin suuntiin.. no lopulta saatiin lampaat miun luokse asti. Kokeiltiin sitten hakuja myös vähän lyhyemmästä matkaa ja ne sujuivat jo maltillisemmin. Kuljetuksetkin sujuivat hyvin, poispäin ajoa saadaan kuulemma alkaa harjoitella nyt enemmänkin, kun tasapainokuljetus on hallussa suht hyvin. Poispäinajokin kyllä oli minusta ihan suht toimivaa ja koira pysyi hyvällä etäisyydellä lampaista. Lopuksi vielä kuskattiin lampaat takaisin talliin aitauksesta ja Minka sääteli tosi hienosti etäisyyttään lampaista ja vasta ihan lopussa ne ryntäsivät tallin ovelle (jonne niillä on siis suht suuri imu). Ja vaikka oli muita koiriakin hollilla niin hyvin Minka keskittyi vain lampaisiin vaikka oli irti.

Hupin toka kierros koostui vastaavista harjoitteista. Hupi aloitti ryntäämällä keskelle kaukana olevia lampaita ja pöläyttämällä niitä useampaan suuntaan.. no helpotettiin ja menin itse lähemmäs ja ohjasin vähän reittiä mistä Hupin kantsisi mennä ja saatiin se lopulta noutamaan lampaat miulle. Tasapainokuljetus sujui suht hyvin, loppua kohden Hupi tosin alkoi vähän väsyä ja rupesi pyrkimään lähemmäs miuta. Poispäin ajoakin kai tehtiin ja kun en siitä sen ihmeempiä muista, niin kai se ihan kohtalaisesti sujui. Meillä oli tässä vähän villikko ja nuori lammaslauma ja niitä oli vähän vaikeampi pitää kasassa, mutta hyvin Hupi hommat hoisi. Viime kertaan nähden oli huomattavasti vähemmän merkkailua ja muita sijaistoimia. Hupikin sai kuskata lampaat talliin ja alku meni hyvin, mutta sitten se meni turhan lähelle lampaita ja ne ryntäsivät jo ovelle oottamaan.

Lopuksi tehtiin vielä tallissa lampaiden siirtoa karsinasta ulos ja takas karsinaan. Hupi meni ensin (heti tuon tokan paimentelukierroksen jälkeen) ja teki hyvällä asenteella ja maltilla hommia ilman äänenkäyttöä, johon on yleensä tuolla tallissa turvautunut herkästi. Kerran sen piti jotain lammasta tökätäkin liikkeelle. Mutta tää meni siis tosi hyvin. Varmaan oli hyvä, että se oli tässä lopussa, kun normisti on tehty heti alkuun ja silloin on ehkä ollut vähän epävarmempaa ja turhia kierroksia, joka on mennyt sitten sellaiseksi ryntäilyksi ja mölyämiseksi. Minka oli jo selvästi väsynyt kun pääsi talliin ja tehtiin sitten hommat enempi yhdessä, että saatiin lampaat pihalle.

Kyllä meillä nyt on haaveissa ens kesänä päästä paimennuskokeeseen asti, varsinkaan kun ei päästä poropaimennuskisaankaan vaikka se oli suunnitelmissa (se järjestetään juhlavuoden kunniaksi kutsukisana työ- ja edellisvuosien menestyneille koirille, joten me ei sovita siihen porukkaan pelkkä testi takana). Poroillekin olisi tarkoitus edes kerran ehtiä keväällä, toivottavasti onnistuu. Mahdollisten pentujen/astutusten/sun muiden takia kun en uskaltanut ilmoittautua poropaimennusleireille, vaan yritetään nyt sitten päästä vain päiväseltään käväisemään..

Kuvia ei valitettavasti tullut otettua kun oli hämärää ja tihkui vettä jne.