Meillä on hiljaista ja rauhallista. Tosin Minka on taas pentujen lähdettyä havahtunut ja siitä on kuoriutunut lähes yhtä ylienerginen kuin Hupistakin, ainakin kun ne päästää keskenään juoksemaan niin tuntuu ettei vauhti lopu kummastakaan ikinä. Ulkona on märkää ja vilpoista ja ensilumetkin satoivat ja sulivat ja toisetkin lumet satoivat ja sulivat ja.. ..ja tästä kaikesta ilosta Minka sai hankittua häntäänsä hotspotin, joka on tällaisilla märkäkeleillä valitettava koirien vaiva. Minkalla on ollut kerran aiemminkin hotspot, olisikohan ollut kolmisen vuotta sitten, mutta nyt sellainen on siis taas ilonamme. No onneksi satuin huomaamaan sen varsin alkuvaiheessa, niin se ei kerinnyt levitä kovin laajalle ja nyt se näyttääkin jo paranemisen merkkejä.
Kaikki pennut ovat ilmeisesti kotiutuneet mukavasti uusiin koteihinsa.
Sera on alkanut yllättäen sylikoiraksi ja päässyt jo junailemaan ja busseilemaan ja tutustumaan pariin kissaan ja koiraan ja myös lappalaispennuille hieman oudompiin asioihin eli kuolleeseen teereen ja hirven päähän. Eihän sitä tiedä vaikka Sera alkaisikin metsästyskoiraksi vielä.. Energiaa ilmeisesti riittää ja metsässä on kiva riekkua :)
Pipa taisi kotiutua samantien Ylivieskaan kissojen ja koiralauman keskelle ja leikkiikin vähän itseään vanhemman Petit brabancon -pennun ja kissojen kanssa ahkerasti. Reipas ja rohkea Pipa on tutkinut paikkoja ahkerasti ja saanut myös kokea ainakin Oululaispentuihin verrattuna runsaamman ensilumen innoissaan. Ja ilmeisesti Pipa kerkesi jo veljiensä tavoin käydä sukeltamassa pihalammessa pää uppeluksissa asti.
Tässä pari tuoreempaa kuvaa Pipastakin:
Sohvi kotiutui myös nopsasti koiralauman keskelle Kuopion suunnille ja painaltaa isompien mukana siinä missä muutkin menemään. Rohkeutta ei ilmeisesti ainakaan puutu :D
video Sohvista riekkumassa muiden kanssa: http://ayce.kapsi.fi/blogikuvat/video-2010-10-06-17-15-38.3gp
Tuuli kotiutui myös nopsasti Pyhäjoelle ja vanhemman Siiri-koiran seuraan. Virtaa taitaa Tuulistakin löytyä kuin pienestä kylästä :)
Jope kotiutui myös nopsaan Oka-lapinkoiran kaveriksi Ouluun ja yhteiselo pojilla on alkanut mukavasti. Ääntään Jope kuulemma käyttää taitavasti, mutta pikkuhiljaa yksinolokin alkaa sujua paremmin. Korvat myös kuulemma nousivat jo pystyyn ja Jopekin kerkesi jo tälle syksylle uimaan hiekkakuopilla vahingossa kuperkeikan kautta. Jope tykkää kovasti leluista ja nameista ja monenlaisiin uusiin asioihin on jo tutustuttu.
Havu on jo kerinnyt kunnostautua vähentämällä omistajiensa tv:n katselua puremalla digipoksin johdon poikki. Lelut ja leikit ovat kovasti pojan mieleen, mutta namit eivät vielä herätä niin suurta innostusta. Ulkosiisteyskin alkaa pikkuhiljaa vaihtua satunnaisiin pihalla onnistumisiin. Havu on kuulemma oikein reipas ja rohkea pentu ja tykkää erityisesti ihmisistä :)
Jukuri on ilmeisesti aloittanut toimimalla hyvin nimensä veroisesti pulahtamalla pariin kertaan piha-altaaseen, juoksemalla päin puuta ja syömällä puhelimen laturin johdon poikki. Muutenkin siinä ilmeisesti riittää virtaa ja energiaa ja se sopeutui nopeasti uroslauman jatkoksi. Kuulemma suloisessa lapinkoiranpennussa on enemmän haastetta kuin saksanpaimenkoiranpennussa ;)
Niin ja Hupi on menossa viikon päästä terveystarkkeihin, jänskää! Silmät+lonkat+polvet+kyynärät ja samalla myös nuo 1-vuotisrokotukset olisi tarkoitus hoitaa kuntoon :) Ami tulee myös vajaan viikon päästä takaisin kotiin ja samalla Jadekin tulee pitkästä aikaa meillä piipahtamaan.
Niin ja kotisivujen päivityksetkin on ihan työn alla, enköhän miä ne ihan tässä joku päivä saa raakileina nettiinkin asti ja täydentelen sitten pikkuhiljaa.
kuvat: koirien omistajat ja minä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti