Metkan ma-treenit

Tehtiin muutama ratapätkä. Sinänsä ihan ok menoa, yhdellä pätkää meni vähän haisteluksi (epävarmuutta?), mutta muuten kivaa menoa.

Eka tehtiin poispäinkääntöä putkeen lähestyen hypyltä. Ekalla yrityksellä koirani sinkoili vielä yhden ekstrahypynkin ja siitä vasta putkeen, mutta ei se mitään, hyvä niin :D Tokalla yrittämällä oikein hyvä suoritus, sitten vielä kahden hypyn kautta ja ei ongelmaa, Metka fokusoi edelleen tosi kivasti.

Välissä tehtiin pussitreeniä omatoimisesti, kaveri oli pitämässä pussia vielä raollaan (eihän me näissä treeneissä olla tehty pussia ollenkaan ja omatoimisestikin ehkä vaan kerran) ja ei se Metka sitä nyt onnessaan suorita, mutta suorittaa kuitenkin. Lisää siis toistoja ja varmuutta vaan. Tehtiin myös pussiin lähestyminen hypyn ja putken kautta, mutta Metka oli päättänyt haluta putken väärään päähän ja rynni sinne väkisin miun selän takaa. Kaikkea sitä :D

Toinen ratapätkä oli sitten aika pitkä valssipyöritys: putki, valssi, hyppy, hyppy, valssi, hyppy, rytmitys, hyppy, putkeen ja rengas. Tehtiin myös toisenlaisenakin versiona jossa tehtiin loppukuviossa vähän muutoksia: putki, valssi, hyppy, hyppy, valssi, hyppy, valssi, hyppy, putkeen, persjättö ja rengas. (eihän tää toki mitään kerro kellekään ja itselläkään aavistusta enää viikon päästä mitä tapahtui, mutta kirjasinpa nyt kuitenkin :D )Loppupalkka oli valmiina ja Metka oisi vähän hingunnut sinne jo kesken kaiken, mutta suoritti kuitenkin kiltisti kaikki esteet. Mutta tästä varmaan tuli vähän sellaista epävarmuutta joka kostautui haistelemalla puolimatkassa. Metka tuli kuitenkin tosi kivasti ohjaukseen, suoritti renkaan tosi varmasti ja kiihdytti lopussa kohti palkkaa :P

Metka tekee nyt aivan selvästi ekoja juoksuja, se merkkailee jo aika paljon, eilenkin treenin välissä kävi puskassa nuuhkimassa toisten jälkiä ja pissasi pari kolme kertaa.

Eilen otin myös Hupista ja Metkasta poseerauskuvat.

Pieni valmennusryhmäläinen

Niin se vaan meno meinaa muuttua agilityksi, kun treenataan Metkan kanssa nykyään valmennusryhmä-nimikkeen alla. Treenit on nykyään maanantaisin.

- Alkuun tehtiin omatoimisesti kolmesti kepit (6) ohjureilla. Eka kerta kiinni, että sain koiran oikeaan väliin (Metka olis halunnut kiivetä vieressä olevalle aalle ja jotain..), sit kaks hyvää toistoa irti lähettäen. Oikein lupaavaa!

- Radanpätkä, jossa koira putkeen ja siitä neljän esteen "suora" maaliin, jossa loppupalkka. Meni tosi hyvin ja Metka kyllä fokusoi mainiosti eteenpäin.

- Omatoimisesti tehtiin putki-rengas ja rengas-putki -yhdistelmät. Ei ongelmaa renkaan haussa ja putki imee hyvin.

- Radanpätkä, jossa suorana ensin hyppy, pituus, poikittain oleva hyppy jolle irrotus ja käännös ja siitä vielä hyppy ja putkeen. Ei oikeastaan ongelmaa tässäkään, tehtiin parissa palassa, tai olikohan niin, että ensin ilman loppuputkea, sitten putken kanssa ja vielä kolmas kerta niin, että putken jälkeen oli vielä yksi hyppy jatkoa. Irrotusta tuollaiselle käännöshypylle pitää vielä treenata ja tehtiin muuten ekaa kertaa persjättöjäkin nyt radalla eli tuossa ennen putkea ja onnistuihan ne :)

- Loppuun vielä radanpätkä, jossa kolme estettä kutsuna ja siitä valssin kautta jatkona vielä kaksi hyppyä lisää. Ei ongelmaa, mutta tässä Metkalla ehkä jo aavistus vauhtia hiipui vs. eka veto.

Lauantaina suunnataan sitten ihan koiranäyttelyyn. Metka ja Minka ja yhtä lukuunottamatta Metkan sisaruksetkin ja äiti ja oisko joku puolisisaruskin ollut tulossa. Ja luonnollisesti vesisade-ennustein..

hieronta ja Metkan agi

Torstaina koirat kävi Suvilla hieronnassa, Metka oli hyvässä kunnossa, lähinnä jotain pientä jumia ainakin takaselässä. Minkalla oli jumissa takaosa, rinta ja kallon takaosa, Hupilla koko etuosa oli paketissa ja siellä oli pari kunnon lukkoakin avattavaksi. Lisäksi sisäreidet oli tiukat.

Metkan agi perjantaina. 

-Tehtiin ekaa kertaa keppejä keppeinä etupalkalla tuplaohjureilla. Selvää ajatusta jo oli, vaikka jos koiraa kepeille haluaa lähettää tulevaisuudessa, niin pitää kyllä nyt alkaa käyttää sit kepit-komentoakin. 

-Käveltiin kokonainen puomi läpi naksutellen etenemisestä. Ei ongelmaa.

-2on 2offeja  puomilla, Metka meni sekaisin kun äsken oli saanut namia puomin päällä kävelemisestä ja tarjos sitä, mutta saatiin myös oikeaa asiaa esiin.

- Keinun paukutusta omatoimisesti, Metka kiltisti paukuttaa, muttei nauti siitä.

- 2on offin siirto keinulle, selvä ajatus asiaan löytyi.

- omatoimisesti tehtiin pari rengasta.

Jäähylenkillä bc-tyttöjen Nolla ja Skýr kanssa.

Paimentelua

Maaliskuun puolella käytiin viikonlopun verran paimentamassa Pellossa poroja ja vähän lampaitakin. Paikalla oli 6/7 Hupin toisesta pentueesta eli Metka ja sisaruksiaan. Kaikki oli tosi lupaavia paimenen alkuja, oli vahvaa laumanlukua, rohkeutta, kiertotaipumusta ja ääntäkin osa jo alkoi käyttää. Metkasta varsinkin tuli oikeasti aika hauska, kun sitä kehui haukkumisesta niin sehän vasta innostui ja alkoi tehdä ihan oikeasti jo hommia. Lampailla se kaarsi porukkaa kokoon luontevasti ja haukkui hitaille jökötyslampaille lisävauhtia. Hupikin kävi paimentamassa ja kivastihan se tekee, varsinkin kun en itse yritä sohlata omiani vaan annan sen hoitaa hommat.

Metkaa ja sisaruksiaan paimentamassa, kuvat Elina Seppänen

Pari viikkoa sitten oli sitten se kauhulla odotettu poropaimennuskilpailu, jossa radalla oli tänä vuonna rata, jossa oli kaksi eri kokoista aitaa ja lisäksi kirnu. Poroja oli aidassa kymmenen ja aikaa radan suorittamiseen 15 minuuttia.  Kisa alkoi avaamalla veräjä keskimmäisestä aidasta  isoimpaan aitaan ja sen jälkeen porot kuljetettiin isoon aitaan. Koiran piti olla hallinnassa ja pysähtyä veräjälle eikä laukkoa porojen perässä korvatta. Koirakko odotti porojen rauhoittuvan isoon aitaan ja tämän jälkeen tarkoitus oli paimentaa ne takaisin keskimmäiseen pienempään aitaan.  Jos/kun porot oli saatu takaisin pienempään aitaan, veräjä suljettiin ja odotettiin paikallaan minuutin verran. Odottelun jälkeen käytiin avaamassa kirnun ovi ja koira lähetettiin kuljettamaan porot sinne. Sitten enää veräjä kiinni ja kisa päättyi.

Tehtävät sujuivat ihan ok, tuomarit olisivat selvästi halunneet nähdä selvemmin ja vahvemmin koiran tekemää itsenäistä ja suht vauhdikasta työtä ja sen omia ratkaisuja, nyt me tehtiin aika paljon hommia yhdessä ja rauhallisemmin, vaikka kyllähän siellä koiraa oli pakko irrottaakin poroja hakemaan. Lopputuloksena kuitenkin saatiin rata suoritettua ajan puitteissa ja sijoituttiin neljänsiksi 11. koirakon joukossa.

 Hupin kuvat nappasi Niina Laamanen.