Tänään treeneissä otettiin kontaktien välitarkistus ja tehtiin Hupin osalta treenisuunnitelmaa mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Ohjelmistoon otetaan siis paljon toistoja siitä, että juostaan koko puomia, ite pysähdyn puolen välin tienoille ja Hupi menee yksin loppuun (namikippo oottamassa). Hupi tarvii siis varmuutta siihen, että se voi jatkaa yksinkin matkaa. Aa ongelmaa aletaan poistamaan sillä, että alastulon jälkeen maahan aletaan laittaa nami odottamaan siihen mihin etutassut tulee ja lisäksi myös namikippoa toki erillistreenissä. Mutta myös radalla aan alastulolle nameja, niin saadaan siihen rutiinia, että loppuun asti pitää tulla heti.
Omatoimitreeninä tehtiin maksimikorkuisia/-pituisia esteitä eli okseria, pituutta, rengasta ja muuria ja niillä kääntymisiä. Pituudella onnistuin muutaman toiston jälkeen saamaan koiralle traumat kun se pariin kertaan rymisteli pituuden päällä ja sitten ei suostunut tulemaan enää yli miniminipituudestakaan. No vähän palauttavaa treeniä, niin onneksi lukko saatiin auki ja koira uskalsi taas hyppiä yli pikkupituuden. Treenien lopuksi tein vielä yhden setin ensin pikkupituudella, sitten vähän pidemmällä suoria, sitten sillä semipitkällä kääntymiset ja loppuun vielä maksimipituisella suorat hypyt ja siihen jätettiin. Okseri oli tän pituusepisodin jälkeen Hupista vähän epäilyttävä, kun siinä oli oudot vaahtorimat, mutta ekan epäröinnin jälkeen ei ongelmia. Tosin ei tehty olleskaan kääntymisiä. Muurissa ei ongelmia eikä renkaassa.
Kyllä miä vaan tykkään tuosta koirasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti