- Ihan ehdottomasti kaikkein parasta siinä on se, miten hyvin se tulee lasten kanssa juttuun. Tunkee Laurin syliin sohvalle ja ei häiriinny vaikka Tuuli könyää puoliksi päälle ja "silittää" silmästä tai kuonosta (meillä siis kyllä vahditaan, ettei koiria kohdella epäasiallisesti, mutta kaikenlaista voi ehtiä silti tapahtua.)
- Ahne, tosin ei niin ahne kuin äitinsä (saattaa jättää jotain lapsilta tippunutta syömättäkin, kuten jotain kasviksia ja hedelmiä).
- Alkuun oli levoton, mutta nyt on rauhoittunut, kun on selvästi kotiutumaan päin.
- Ei reagoinut ukkoseen mitenkään, vaan ulkoili ja oli autossa ihan oma itsensä vaikka ukosti yläpuolella.
- Äidiltä perittyjä outoja juttuja: leikatussa ruohossa kieriminen ja kimalaisten jne. napsiminen ja jahtaus.
- Ohittaa lenkillä toiset koirat nätisti ja hiljaa. Utelias ohitettavien suhteen.
- Irtolenkillä metsässä kulki lähellä ja lauman matkassa ja tuli kutsusta luokse, ei lähtenyt hönkimään hajujen perään.
- Energinen ja puuhakas. Ei paljoa paikallaan kerkiä olla ulkona vaan aina menossa sinne sun tänne.
- Nöyrä ja pehmeä, uskoo vähästä kun sille jotain sanoo.
- Liikkuu nätisti ja taloudellista ravia. Etuaskel ehkä hivenen kauhovaa, niukoista etukulmauksista johtuen. Takaliikkeet ahtaat. Nopea! Tosin on Hupi vielä nopeampi. ;)
- Nukkuu äitinsä tavoin söpöllä kerällä ja viihtyy nojatuoleissa (meillähän on vain yksi koirille sallittu nojatuoli, mutta Pipa on vähän eri mieltä).
- Varsin hiljainen. Ekana päivänä jotain haukahteli muiden mukana, mutta sen jälkeen ei oo pihalla montaa äännähdystä päästänyt.
Muutama kuvakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti