sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Kas kummaa, Kasku humpsahti taskuun!

Laumamme lisääntyi pentuosastolla, kun Hupin pojanpoika Kasku liittyi laumaan eilen. Matka Pellosta kotiin meni ihan hyvin siihen nähden että reissasin pennun kanssa yksin ja se oli etujalkatilassa (mielestään se olisi halunnut olla etupenkillä, joten se yritti sinne siirtymistä vain noin 2000 kertaa matkan aikana). Pentu nukahti tosin vasta Iissä, joten siihen asti se tosiaan sinnikkäästi yritti taistella tietään penkin puolelle ja miun niskat jumahti, kun piti toisella kädellä töniä pentu koko ajan alas. Kotona ensin vähän tuumailtiin, mutta hetken kuluttua oli jo täysi meno päällä. Tänään ei ole enää mikään jännittänyt, hyvin se on tähän arkeen jo sujahtanut. Itse olen väääsynyt. Vauva-arki yhdistettynä pentuarkeen on aika kuluttavaa, muistan taas, jo näin päivän kokemuksella! Nukuin viime yön lattialla pennun kanssa, ja sit oonkin nukkunut sujuvasti päikkäreitä mahdollisuuksien mukaan. Saas nähdä miten seuraava yö sujuu. Pentu syö hyvin, leikkii kivasti ja on äärimmäisen ihmissosiaalinen. Kivalta siis vaikuttaa! Puree myös tehokkaasti, mutta josko se saataisiin kohdistettua pääosin Metkaan, kun nyt illan päälle ovat alkaneet nujuta keskenään. Tykkää uida vesikupissa ja on varsin hiljainen, pl. olen hylätty pieni koiranpentu -itku.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti